Standing in the way of control

Eipä ole taas tullut kirjoiteltua, ei ole ollut aikaa, siis yksinäistä aikaa kotona. Koulussa en ole jaksanut käydä tällä viikolla yhtenä päivänä, aamuahdistukset taas iskee päälle. Oon miettiny tuota lääkityksen laskua, et olikohan se ihan viisasta. Mut lääkäri käski! Eilen illalla oli jotain oireita, siis sekava olo ja raajoissa pakkoliikkeitä. Ehkä se nyt vasta vaikuttaa et on laskenu sitä annosta, onkohan se mahdollista? Muutenkin oon kyllä ollut aika sekava tän viikon. Väsymys ei ole enää ihan yhtä paha.

Mun tanssi alkoi vihdoin ja viimein, oon odottanut sitä kuin kuuta nousevaa :) Oli tosi ihana eka kerta, toivottavasti seuraavatkin on yhtä kivoja.Ei ainakaan edennyt liian nopeeta, opin kaiken mitä harjoiteltiin. Tuntuu et toi tanssi voi auttaa hyväksymään itsensä.

Netti taas pätkii, argh...onneksi ei menny tää jo kirjotettu teksti, en olis jaksanu kirjoittaa uudelleen.

Kroppa ahdistaa edelleen ihan yhtä hienosti, mut oon kuitenkin syönyt laskematta. Vaa'allakin oon käynyt, vaikka piti käydä vaan kerran viikossa, mut pakko...oon siis syönyt ihan hirveästi, ulkona käyty ja herkkuja. Mut oon pysynyt päätöksessä taistella sh:ta vastaan. Kunhan se kuntoutusprojekti alkaa kunnolla, pääsen puhumaan tästä ja saan ehkä apuakin.

Anteeksi tämä erittäin sekava tyyli, mut ei nyt irtoa yhtään parempaa.